Teatteri on

Rovaniemi on lempeä kaupunki, ainakin jos huomaa sen, että kaupunki tarjoaa rovaniemeläisille asukastupatoimintaa. Tupa löytyy kauppatorin laidalta. Mitä siellä tapahtuu ja miten teatteri siihen liittyy? Annamme asukastupatyöntekijä Pasi Tarvaisen kertoa. ”Organisoin ruokajakelua. Meidän vapaaehtoiset hakevat ruuat kaupoista ja järjestämme niiden jakelun. Suunnittelen ohjelmaa ja meillä onkin tosi paljon toimintaa. Bingo on ruokajakelun jälkeen suosituin ohjelma. Siinä käy 20–40 ihmistä. Yritän järjestää mahdollisimman paljon kulttuuria, livemusiikkia ja teatteria, koska siitä tykätään. Teemme arvokasta yhteistyötä esiintyjien kanssa.” Yhteistyö Rovaniemen Teatterin ja asukastuvan kesken käynnistyi muutama vuosi sitten, kun teatterin silloinen yleisötyöntekijä Johanna Virsunen alkoi ohjata tuvalla Luovan kirjoittamisen ryhmää. Kokoontumiset olivat kaikille avoimia ja niihin muotoutui vakioporukka. Osallistujat innostuivat kirjoittamaan näytelmän, ja kun se valmistui, teatterin näyt

”Meillä on tulevana vuonna monta aihetta juhlaan. Teatteri täyttää 70 ja kiertuetoiminta 50 vuotta. Me haluamme juhlia yhdessä yleisön kanssa ja ideoimme vuoteen tapahtumia ja yllätyksiä. Viemme juhlaa myös kiertueelle.”, Rovaniemen Teatterin toiminnanjohtaja Sari Alatalo paljastaa. Rovaniemen Teatterissa on meneillään vilkas sesonki. Papin perheen ja Hovinpohjan esitykset pyörivät ja Joulutarinan ensi-ilta on pian käsillä. Eila, Rampe ja Likka sekä Sammakon satumainen elämä kiertävät Lappia ja lisäksi Reissuteatteri vierailee hoivakodeissa. Kun siirrämme katseen tulevaan kevääseen, sieltä löytyy hulluttelua kartanoelämän kulisseissa ja lastenesitys kirjallisuuden merkkiteoksesta. Kyseessä ovat kauden ensi-illat Aateliskalenteri ja Seitsemän koiraveljestä. ”Aateliskalenteri on uusi ja hauska näytelmäteksti, ja käsittelee myös arvokysymyksiä. Määrittääkö ihmisen aseman se, mihin hän syntyy? Kun taas Seitsemän koiraveljestä on klassikkoteos ja yhdistää sukupolvia. Se pohjautuu Maur

Rovaniemen Teatterissa saa 21. syyskuuta ensi-iltansa Minna Canthin Papin perhe. Draama on Sakari Hokkasen sovitus ja Eljas Liinamaan ohjaus. Käsikirjoitus valikoitui ohjelmistoon, kun teatterissa etsittiin suomalaisklassikkoa suurelle näyttämölle. Ohjaajan kurssikaverilta löytyi sopiva versio, joka myös natsasi Canhtin juhlavuoden kanssa. - Sakari Hokkanen, kurssikaverini Teatterikorkeakoulusta, antoi sovituksensa minulle luettavaksi. Hänellä on kirpeänraikas ote klassikkoteksteihin: esimerkiksi Aleksis Kiven Nummisuutarit muuttui Sakarin käsittelyssä Nummibodareiksi. Samalla sovitus kuitenkin tekee kunniaa alkuperäisteokselle. Ohjaajan mielestä Papin perheen teemat ovat erityisen ajankohtaisia. Vapaus on hänelle yksi näytelmän olennaisimmista pohjavireistä. - Jos ihmisen ei anneta kasvaa omaksi itsekseen, kuka silloin jää jäljelle? Papin perheen tarinassa syntyy jännitteitä siitä, että perheen äidin ja aikuisten lasten arvomaailmat ovat ristiriidassa keskenään. - On ollut

Käsikirjoittaja Esko Janhunen. Kuva Jussi Leinonen. Tämän jutun takana on nainen, tai montakin naista. Aloitamme ensimmäisestä, Rovaniemen Teatterin toiminnanjohtaja Sari Alatalosta, joka otti yhteyttä Esko Janhuseen ja kysyi, kiinnostaisiko Eseä kirjoittaa kellariteatteriin musiikkinäytelmä. Tietenkin kiinnosti.  -Tuttujen kappaleiden ja tarinan yhdistäminen musiikkinäytelmäksi on nasta teatterimuoto. Tiesin raamit. Pitää olla paikallinen aihe ja sellainen juttu, joka tapahtuu ravintolassa. Pyörittelin mielessä monia vaihtoehtoja, kunnes vaimo keksi, että laita näytelmä Hovinpohjaan. Se on historiallinen ja ainutlaatuinen paikka ja Hovinpohjan kautta pääsee käsiksi ajan musiikkiin. Kyllä kannattaa kuunnella fiksuja ihmisiä, Esko nauraa. Keväällä 2018 Hovinpohja lähti syntymään paperille henkilöiksi, tapahtumiksi ja repliikeiksi. Sitä ennen kirjoittaja oli kerännyt pitkän listan näytelmään sopivaa musiikkia.  - Kuuntelin hirveät määrät ajan musiikkia. Joukosta pomppasi

Freelance-teatteriohjaaja Perttu Leinonen näkee vihreää. Tietysti siksi, että tämän blogin ilmestyessä kesä on kukkeimmillaan hänen kotikaupungissaan Helsingissä ja myös siksi, että hän on ohjaamassa Sammakon satumainen elämä -näytelmää Rovaniemen Teatteriin. Näytelmän päähenkilö on kovin vihreä niin ulkoasultaan kuin suhteessa rakastumisen tunteeseenkin.  - Sammakko on hämmästynyt monesta asiasta, mitä elämä pitää sisällään. Onneksi Sammakko on ratkaisukeskeinen ja urhea ja lähtee päätä pahkaa selvittämään, miten maailma toimii. Suurin seikkailu taitaa kuitenkin olla se, miten omien tunteiden kanssa tulee toimeen, kun sydämessä tuntuu jännältä, Perttu kertoo.  Rovaniemi ja Perttu Leinonen ovat toisilleen uusia tuttavuuksia. Perttu on tehnyt töitä aiemmin muun muassa Joensuun, Kajaanin ja Jyväskylän kaupunginteattereille sekä lisäksi monille teatteriryhmille. Hänen repertuaarinsa on ollut laaja, käsittäen esimerkiksi seikkailunäytelmä Merten gorillan, punk-musikaalin nimeltä T

Kirjailija Timo Parvelan Pate-hahmossa ja lavastaja Niina Suvitiessä on paljon yhteistä. Heistä löytyy samaa huimapäisyyttä, päättäväisyyttä ja reissuihmisen mieltä. Kun matkan lähtee ja sanoo sopivassa paikassa joo, voi päätyä aivan muualle kuin alun perin aikoi. Pate on ajautunut seikkailemaan Japaniin ja Niina puolestaan on lentänyt Turusta opiskelemaan Marylandiin tarkoituksenaan kisata ja urheilla telinevoimistelun yliopistojoukkueessa sekä opiskella näyttelijäksi. Hän kotiutui Amerikasta teatterilavastajana.  - Minulla oli haaveena tulla näyttelijäksi. Opiskelin Towson Universityssä näyttelijäntyötä puoli vuotta ja ymmärsin, ettei se olekaan minun juttuni. Otin kurssin teatterin suunnittelusta, lavastuksesta ja rekvisiitasta ja hoksasin se että tuntuu omalta alalta. Valmistuin lavastajaksi vuonna 2000. Suomeen palattuaan Niina lähti kyselemään teatterialan töitä kotikaupungistaan ja pian hän sai ensimmäisen työpaikkansa Turun Uudesta Teatterista, nykyisestä Linnateatterista

Laitoin Paten ykköseksi, kertoo Sami Rannila neuvotteluistaan Rovaniemen Teatterin kanssa. Sitä ennen Sami oli saanut kyselyn, haluaisiko hän ohjata koululaisille sopivan esityksen Rovaniemelle ja olisiko hänellä ideoita näytelmästä. Seuraava viesti suuntasi Pate-sarjan kirjoittaja Timo Parvelalle, jolta ohjaaja kysyi lupaa käyttää Paten tarinaa sekä kiinnostusta tehdä dramatisointia itse. Parvelan vastaus sai teatterilaiset hykertelemään ja niin Rovaniemellä lähti toteutumaan ensimmäinen Pate-näytelmä. -Olen lukenut Pate-kirjoja 7-vuotiaalle pojalleni ääneen. En osaa enää lukea lastenkirjoja ilman, että mietin millaisia näytelmiä niistä tulisi. Pate aarresaarella kiinnosti eniten. Patet ovat hyviä kirjoja, eikä niitä ole tehty näytelmiksi. Laitoin Timo Parvelalle muutaman kirjoittamani kohtauksen ja idean kuvituksen käyttämisestä. Parvela tykkäsi jutusta ja kertoi, että tervemenoa vain tekemään. Merkit aarteen löytymiselle ovat hyvät Pate aarresaarella -näytelmän tekijät ovat j

Kapellimestari Minna Siitonen pitelee käsissään hyvin luetun näköistä nuottikokoelmaa. Kyse on Myrskyluodon Maijan pianopartituurista.  - Pianopartituurista lähdetään. Siinä on keskeisimmät melodiat, sanat ja perussoinnut. Kirjoitan ne ulos seitsemälle muusikolle. Se on aikaavievää ja mukavaa puuhaa. Sitten me harjoitellaan ja soitetaan livenä. Myrskyluodon Maija sisältää paljon musiikkia isoista kuoroteoksista soololauluihin. Välillä lavalla on biisejä kuorolle ja välillä nais- tai mieskokoonpanoille, mutta suurin osa lauluista on Maijalla. - Tässä esiintyjät laulavat myös kuorona, joten olen tehnyt sovitukset kuorollekin. Kadri Joamets on käynyt opettamassa heitä. Nuorella Maijalla on eniten soololauluja, koska tämä on Maijan tarina kuitenkin. Rovaniemen Teatterin Myrskyluodon Maijan musiikki ei ole samaa kuin tunnetun TV-sarjan vaan se on Matti Puurtisen tekemä musikaalisävellys, joka on alun perin esitetty Tampereella. - Musiikki on kansanmusiikkihenkistä ja kuitenkin t

Näyttelijä Kirsi Kärnä on hypännyt mukaan Myrskyluodon Maija -musikaalin harjoituksiin marraskuussa. Kirsi näyttelee nuorta Maijaa, jonka kanssa lavalla yhtä aikaa on läsnä vanhempi Maija. Vanhan Maijan roolissa on Pirjo ”Jente” Leppänen. Musikaalin tarina kulkee kerraten vanhan Maijan muistoja Myrskyluodolta. - Myrskyluodon Maija on iso rooli ja tunnettu tarina. Siinä on paljon iloa ja tapahtuu paljon myös traagista. Meidän tehtävä on puhaltaa tarinaan elämää. Kuorolla on siinä iso osa, pelaamme myös Jenten kanssa tosi paljon yhteen. Vanha Maija on koko ajan läsnä. Näyttämökuvat, jotka nousevat esille, ovat Vanhan Maijan muistoja. Maija kasvaa tarinansa mukana. Nuoren naisen epävarmuus muuttuu rohkeudeksi elää oman näköistä elämää. - Maija tekee matkan kuka minä olen -ihmisestä ihmiseksi, joka seisoo omilla jaloillaan. Hän ajattelee vanhana, että näin tämän pitikin mennä, tämä oli paras mahdollinen elämä minulle. Lopussa Maija laulaa hienosti, että ”Olla itsensä kanssa sinut, tulla

Matti Paloniemen vastuulla ovat Myrskyluodon Maijan tanssikoreografioiden suunnittelu ja harjoituttaminen. Tehtävä on muhkea, koska musikaalissa on parikymmentä tanssinumeroa pienistä minuutin mittaisista kohtauksista isoihin teoksiin. Myös porukkaa on poikkeuksellisen paljon lavalla. Esityksessä tanssijan rooleissa on 12 Lapin urheiluopiston tanssilinjan opiskelijaa, neljä tanssijaa Rimpparemmiltä ja yksi teatterilta. Koreografin mielestä määrä on hyvä isolle näyttämölle, koska sillä saa rakennettua isoja ja hienoja kuvia. - Se on semmoinen yksikkö, jota pystyy käyttämään. Jälki on tosi vaikuttavan ja komean näköistä. Myrskyluodon Maijaa on ollut kiva tehdä. Meillä on taitava ja hyvä pääpari, jolla on tanssillisesti hyvä pohja. He ovat ahkeria ja lahjakkaita ihmisiä. Heidän kanssaan pystyy tekemään teknisesti vaativia asioita. Myrskyluodon tanssit ovat saaneet inspiraatiota musiikista, luonnosta sekä aavasta merestä. - Isona lähtökohtana on mielenmaisema. Meressä on voimaa, vitaalis

Teatterion-blogi tunnelmoi tänään Suomen kesää ja Myrskyluodon Maija -musikaalin juhannustansseja. Musikaalin pukusuunnittelija Paula Varis on tuonut musikaalin juhannuskohtaukseen Suomen kesän raikkautta.  - Halusin juhannuskohtaukseen raikasta värimaailmaa ja keskikesän tuntua. Kohtaus on näytelmän alussa, ja Maija on tässä vaiheessa vielä teini-ikäinen. Pukuihin hain inspiraatiota vanhoista kansallispuvuista, mutta kevyesti tyylitellen. Ahvenanmaan kansallispuvuista löytyy iloisesti sekaisin kaikki sateenkaaren värit. Tätä samaa iloisuutta hain tähän nuoruutta ja viattomuutta henkivään kohtaukseen, tosin lähinnä kolmella Suomen kesään sopivalla värillä: vihreällä, sinisellä ja keltaisella, Paula kuvailee.  Pukuluonnos Myrskyluodon Maijan juhannuskohtauksesta. Näet Myrskyluodon Maija -musikaalin Rovaniemen Teatterissa kevätkaudella 2018. Musikaalin ensi-ilta on 10. helmikuuta ja esityksiä on toukokuulle saakka. Tutustu näytelmän maailmaan Mysrkyluodon Maijan verkkosivuilla ,

Pentti Uimonen Kun Myrskyluodon Maija -musikaalin ensi-iltaan on vielä reilu kuukausi, näytelmän lavastus on pitkällä ja osa elementeistä on siirtynyt jo verstaalta näyttämölle. Lavastuksen suunnittelija Pentti Uimonen kertoo tasapainotelleensa realismin ja viitteellisyyden välillä luodessaan maisemaa Myrskyluodon tapahtumille. - Musikaalin näyttämökuvat ovat kuvitteellisen ja realistisen maailman välimaastossa. Maijan ja Jannen tupa on kaikkein realistisin ja rakentuu esityksessä osittain näyttämöllä. Tuvassa näkyy Maijan ja Jannen elämän kehittyminen materialistisesti, eräänlainen vauraus. Siinä tulee myös esiin Maijan kaipuu lapsuuden kotitaloon isoina ikkunoina ja lankkulattiana. Muita musikaalin isoja lavastuselementtejä ovat muun muassa taustaprojisoinnit ja Myrskyluodon kalliot. Yksi tärkeimmistä elementeistä on vene, jossa viitteellisyys ja realismi yhdistyvät kiehtovalla tavalla. - Olen tehnyt monia veneitä näyttämölle. Myrskyluodon veneen piirustukset olen alun per