Papin perheen ohjaaja Eljas: Kuka jää jäljelle?
- Sakari Hokkanen, kurssikaverini Teatterikorkeakoulusta, antoi sovituksensa minulle luettavaksi. Hänellä on kirpeänraikas ote klassikkoteksteihin: esimerkiksi Aleksis Kiven Nummisuutarit muuttui Sakarin käsittelyssä Nummibodareiksi. Samalla sovitus kuitenkin tekee kunniaa alkuperäisteokselle.
Ohjaajan mielestä Papin perheen teemat ovat erityisen ajankohtaisia. Vapaus on hänelle yksi näytelmän olennaisimmista pohjavireistä.
- Jos ihmisen ei anneta kasvaa omaksi itsekseen, kuka silloin jää jäljelle?
Papin perheen tarinassa syntyy jännitteitä siitä, että perheen äidin ja aikuisten lasten arvomaailmat ovat ristiriidassa keskenään.
- On ollut kiinnostava vääntö tehdä intiimiä esitystä suureen tilaan. Etäisyydet ja ihmisen pienuus korostuvat. Papin perheen äiti elää kuplassaan, joka ei lainkaan kohtaa jälkipolven kuplaa. Perheen draamaa ja suomalaista yhteiskuntaa yhdistää konfliktien pelko. Kissoja ei nosteta pöydille, ja ihmiset oirehtivat. Vallalla on vääristynyt debattikulttuuri. Konsensukseen pyritään vaikka väkisin, ja eriävä mielipide uhkaa perusturvallisuutta. Mikä pelko siinä on takana, miksi erilainen arvomaailma puistattaa niin paljon, että täytyy kääntää selkä, eristää itsensä siltä? Jos pohjana on elämän kunnioittaminen ja lähimmäisenrakkaus, ristiriidat voivat olla positiivinen, eteenpäin vievä voima. Elämähän on yksi iso paradoksi, Eljas pohtii.
Papin perheen draama alkaa Rovaniemen Teatterin Tieva-näyttämöllä 21. syyskuuta. Näytelmän henkilöinä ovat Valtarin perhe, eli pastori Henriikka, isä Elias ja lapset Hanna, Jussi ja Maiju. Tapahtumissa ovat mukana myös perheen palvelija Martin ja Jussin ystävä Teuvo Rastas. Kun haluat päästä näkemään, mihin heidän tarinansa vie, klikkaa näytelmän verkkosivulle, josta löydät esityskalenterin ja lippukaupan.
Kommentit
Lähetä kommentti