tiistai 6. marraskuuta 2018

”Haluamme juhlia yhdessä yleisön kanssa” -toiminnanjohtaja Sari Alatalo

”Meillä on tulevana vuonna monta aihetta juhlaan. Teatteri täyttää 70 ja kiertuetoiminta 50 vuotta. Me haluamme juhlia yhdessä yleisön kanssa ja ideoimme vuoteen tapahtumia ja yllätyksiä. Viemme juhlaa myös kiertueelle.”, Rovaniemen Teatterin toiminnanjohtaja Sari Alatalo paljastaa.

Rovaniemen Teatterissa on meneillään vilkas sesonki. Papin perheen ja Hovinpohjan esitykset pyörivät ja Joulutarinan ensi-ilta on pian käsillä. Eila, Rampe ja Likka sekä Sammakon satumainen elämä kiertävät Lappia ja lisäksi Reissuteatteri vierailee hoivakodeissa. Kun siirrämme katseen tulevaan kevääseen, sieltä löytyy hulluttelua kartanoelämän kulisseissa ja lastenesitys kirjallisuuden merkkiteoksesta. Kyseessä ovat kauden ensi-illat Aateliskalenteri ja Seitsemän koiraveljestä.

”Aateliskalenteri on uusi ja hauska näytelmäteksti, ja käsittelee myös arvokysymyksiä. Määrittääkö ihmisen aseman se, mihin hän syntyy? Kun taas Seitsemän koiraveljestä on klassikkoteos ja yhdistää sukupolvia. Se pohjautuu Mauri Kunnaksen rakastettuun kirjaan, jota moni ikäpolvi on lukenut. Näytelmään liittyy myös erityinen uutinen, koska Rovaniemen kaupunki on päättänyt tuoda kaikki kakkosluokkalaiset teatteriin kerran vuodessa. Se tukee kulttuurikasvatuksen saavutettavuutta ja säännöllisyyttä. Lapset saavat tasavertaisen mahdollisuuden osallistua taiteeseen ja kehittää luovia taitoja.” 

Keväällä juhlan paikkoja löytyy myös historiasta sekä yhteistyöstä. Teatterisäätiö ja Rovaniemen Teatteri valmistelevat uutta historiikkia. Lisäksi Rovaniemen, Kemin ja Kajaanin teatterit vievät esityksiään toistensa kotikaupunkeihin. Syksylle valmistuu Cabaret-musikaali. 

”Pitkästä aikaa me tarjoamme katsojille kansainvälisen ja tunnetun hittimusikaalin. Sekin on jo iso juhlan aihe. Toteutamme sen yhteistyössä Rimpparemmin kanssa.” 

Yhdeksi vuoden teemoista Rovaniemen Teatteri nostaa vastuullisuuden. Se julistautuu vastuunkannattajaksi, joka tekee kestäviä ja ympäristöä kunnioittavia valintoja tukeakseen paikallista hyvinvointia.

”Me nostamme esiin ekologisuuden, jota me jo toteutamme omassa toiminnassamme, emme huomion vaan ympäristön vuoksi. Meidän tekeminen perustuu pitkälti ihmisten tekemään työhön ja kulutus on maltillista. Lavastuksen, puvustuksen, tarpeiston ja maskeerauksen tarpeisiin hankitaan harkitusti materiaaleja ja ne ovat kierrätykseen kelpaavia. Kierrätämme paljon, lajittelemme jätteet entistä tarkemmin, pyrimme suosimaan lähialueen palveluita ja kannatamme keskitettyjä kuljetuksia. Tuemme ryhmien bussimatkoja ja järjestämme yhteiskyytejä lähikylien asukkaille. Myös kiertuetoiminta on suunniteltu taloudelliseksi. Meille vastuullisuus on myös sosiaalista vastuuta, teemme esimerkiksi yleisötyötä, joka edistää osallisuutta, saavutettavuutta ja vuorovaikutusta.”

Sari Alatalo haastaa lappilaiset miettimään, millä tavoin voimme ottaa vastuuta, jotta tulevilla sukupolvilla olisi vähintään yhtä hyvät toimintamahdollisuudet kuin meillä. 

”Mietitään jokainen omasta toiminnasta vähintään viisi tekoa ekologisuuden edistämiseen. Se kannattaa kyllä. Kun alkaa tehdä valintoja tavoitteiden eteen, on myös onnellisempi.”


Pysyttäydy ajan tasalla Rovaniemen Teatterin juhlavuoden tapahtumista tilaamalla teatterin uutiskirje. Pääset tilaamaan kirjeen verkkosivulta rovaniementeatteri.fi/liity-sahkopostilistalle

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Papin perheen ohjaaja Eljas: Kuka jää jäljelle?

Rovaniemen Teatterissa saa 21. syyskuuta ensi-iltansa Minna Canthin Papin perhe. Draama on Sakari Hokkasen sovitus ja Eljas Liinamaan ohjaus. Käsikirjoitus valikoitui ohjelmistoon, kun teatterissa etsittiin suomalaisklassikkoa suurelle näyttämölle. Ohjaajan kurssikaverilta löytyi sopiva versio, joka myös natsasi Canhtin juhlavuoden kanssa.

- Sakari Hokkanen, kurssikaverini Teatterikorkeakoulusta, antoi sovituksensa minulle luettavaksi. Hänellä on kirpeänraikas ote klassikkoteksteihin: esimerkiksi Aleksis Kiven Nummisuutarit muuttui Sakarin käsittelyssä Nummibodareiksi. Samalla sovitus kuitenkin tekee kunniaa alkuperäisteokselle.

Ohjaajan mielestä Papin perheen teemat ovat erityisen ajankohtaisia. Vapaus on hänelle yksi näytelmän olennaisimmista pohjavireistä.

- Jos ihmisen ei anneta kasvaa omaksi itsekseen, kuka silloin jää jäljelle?

Papin perheen tarinassa syntyy jännitteitä siitä, että perheen äidin ja aikuisten lasten arvomaailmat ovat ristiriidassa keskenään.

- On ollut kiinnostava vääntö tehdä intiimiä esitystä suureen tilaan. Etäisyydet ja ihmisen pienuus korostuvat. Papin perheen äiti elää kuplassaan, joka ei lainkaan kohtaa jälkipolven kuplaa. Perheen draamaa ja suomalaista yhteiskuntaa yhdistää konfliktien pelko. Kissoja ei nosteta pöydille, ja ihmiset oirehtivat. Vallalla on vääristynyt debattikulttuuri. Konsensukseen pyritään vaikka väkisin, ja eriävä mielipide uhkaa perusturvallisuutta. Mikä pelko siinä on takana, miksi erilainen arvomaailma puistattaa niin paljon, että täytyy kääntää selkä, eristää itsensä siltä? Jos pohjana on elämän kunnioittaminen ja lähimmäisenrakkaus, ristiriidat voivat olla positiivinen, eteenpäin vievä voima. Elämähän on yksi iso paradoksi, Eljas pohtii.


Papin perheen draama alkaa Rovaniemen Teatterin Tieva-näyttämöllä 21. syyskuuta. Näytelmän henkilöinä ovat Valtarin perhe, eli pastori Henriikka, isä Elias ja lapset Hanna, Jussi ja Maiju. Tapahtumissa ovat mukana myös perheen palvelija Martin ja Jussin ystävä Teuvo Rastas. Kun haluat päästä näkemään, mihin heidän tarinansa vie, klikkaa näytelmän verkkosivulle, josta löydät esityskalenterin ja lippukaupan. 

perjantai 14. syyskuuta 2018

Ennen Hovinpohjan ensi-iltaa käsikirjoittajaa jännittää

Käsikirjoittaja Esko Janhunen.
Kuva Jussi Leinonen.
Tämän jutun takana on nainen, tai montakin naista. Aloitamme ensimmäisestä, Rovaniemen Teatterin toiminnanjohtaja Sari Alatalosta, joka otti yhteyttä Esko Janhuseen ja kysyi, kiinnostaisiko Eseä kirjoittaa kellariteatteriin musiikkinäytelmä. Tietenkin kiinnosti. 

-Tuttujen kappaleiden ja tarinan yhdistäminen musiikkinäytelmäksi on nasta teatterimuoto. Tiesin raamit. Pitää olla paikallinen aihe ja sellainen juttu, joka tapahtuu ravintolassa. Pyörittelin mielessä monia vaihtoehtoja, kunnes vaimo keksi, että laita näytelmä Hovinpohjaan. Se on historiallinen ja ainutlaatuinen paikka ja Hovinpohjan kautta pääsee käsiksi ajan musiikkiin. Kyllä kannattaa kuunnella fiksuja ihmisiä, Esko nauraa.

Keväällä 2018 Hovinpohja lähti syntymään paperille henkilöiksi, tapahtumiksi ja repliikeiksi. Sitä ennen kirjoittaja oli kerännyt pitkän listan näytelmään sopivaa musiikkia. 

- Kuuntelin hirveät määrät ajan musiikkia. Joukosta pomppasi kappaleita, joista tiesin, että tuon minä haluan mukaan. Siinä vaiheessa selvisi, että työryhmässä on kolme miestä ja kolme naista ja että Minna Siitonen tulee kapellimestariksi ja ravintolapäälliköksi. Pääsin suoraan kirjottamaan näyttelijöille. Päähenkilöinä on ravintolan henkilökuntaa, joka pistää pystyyn oman orkesterin, kun eivät saa muita esiintyjiä. Tarina liittyy heidän elämäänsä. Siihen aikaan Rovaniemi oli tuhottu aivan tasaiseksi ja Hovinpohja pykättiin pystyyn Pohjanhovin viinikellariin. Se oli ensimmäinen kapakka sodan jälkeen Rovaniemellä. Tai ei se mikään kapakka ollut, vaan tyylikäs ravintola. 

Musiikkinäytelmä päästää ilmoille iloluonteista musiikkia. Joukossa toki on myös tunteikkaampia kappaleita, koska näytelmään kuuluu vakava pohjavire. Tarina sijoittuu jälleenrakennusaikaan, jolloin rovaniemeläiset asuivat kellareissa ja parakeissa. Saksalaiset olivat lähteneet kaupungista ja jättäneet jälkensä niin kaupunkikuvaan kuin kaupunkilaisten mieliinkin. 

- Näytelmä kertoo kolmesta todella vahvasta Lapin naisesta, jotka eivät jää surkuttelemaan kohtalonsa alle vaan kääntävät nokat kohti uusia tuulia. Se on ollut optimistista aikaa. Tärkeäksi teemaksi tulivat suhteet saksalaisiin. Se oli aihe, jota ei voinut kiertää. Sitä käsitellään monestakin näkökulmasta. 

Syksyllä 2018 Ese on seurannut näytelmän harjoituksia ja muokannut käsikirjoitusta. Ja saanut jälleen todistaa ihmeellistä näyttelijätyön taikaa. 

- Minulla on tapana kirjoittaa liikaa. On hienoa nähdä, kuinka näyttelijä pystyy ilmeillä, eleillä ja äänensävyllä ohittamaan monta liuskaa käsikirjoituksesta. Harjoitusten seuraaminen opettaa luottamaan näyttelijään, joka on olennaisinta koko jutussa. Se on myös hedelmällistä, kun näkee eri ohjaajien tapoja tehdä töitä. Käsikirjoitusta ei ole kirjoitettu itselle vaan kirjoittajalta taide siirtyy ohjaajalle, ja ohjaaja siirtää sen näyttelijöille. On hieno kokemus, kun saa nähdä, että kirjoittamani henkilöt muuttuvat tosiksi, ovat lihaa ja verta. Tämä teatteri on niin mahtava keksintö. Joka kerta on maaginen, kuin syntymän hetki. 


Musiikkinäytelmä Hovinpohja on katettuna Rovaniemen Teatteriin, Lappia-talon kellariteatteri Saivoon. Katso näytelmän esityskalenteri klikkaamalla teatterin verkkosivuille tästä

perjantai 3. elokuuta 2018

Ohjaaja Perttu Leinonen: Nyt unelma on toteutumassa


Freelance-teatteriohjaaja Perttu Leinonen näkee vihreää. Tietysti siksi, että tämän blogin ilmestyessä kesä on kukkeimmillaan hänen kotikaupungissaan Helsingissä ja myös siksi, että hän on ohjaamassa Sammakon satumainen elämä -näytelmää Rovaniemen Teatteriin. Näytelmän päähenkilö on kovin vihreä niin ulkoasultaan kuin suhteessa rakastumisen tunteeseenkin. 

- Sammakko on hämmästynyt monesta asiasta, mitä elämä pitää sisällään. Onneksi Sammakko on ratkaisukeskeinen ja urhea ja lähtee päätä pahkaa selvittämään, miten maailma toimii. Suurin seikkailu taitaa kuitenkin olla se, miten omien tunteiden kanssa tulee toimeen, kun sydämessä tuntuu jännältä, Perttu kertoo. 

Rovaniemi ja Perttu Leinonen ovat toisilleen uusia tuttavuuksia. Perttu on tehnyt töitä aiemmin muun muassa Joensuun, Kajaanin ja Jyväskylän kaupunginteattereille sekä lisäksi monille teatteriryhmille. Hänen repertuaarinsa on ollut laaja, käsittäen esimerkiksi seikkailunäytelmä Merten gorillan, punk-musikaalin nimeltä Täynnä elämää tai Jumalat ja sankarit–Antiikin Kreikan tarinoita nuorille -näytelmän, joka on kiertänyt Itä-Suomen kouluja. Sammakon satumainen elämä on toteutumassa Rovaniemen Teatteriin vinttinäyttämölle.

- Olen ohjannut enemmän isolle näyttämölle ja aina haaveillut, että saisi ohjata pienelle. Nyt unelma on toteutumassa. 

Sammakon satumainen elämä pohjautuu hollantilaisen Max Velthuijsin satukirjoihin ja siitä valmistuu pienten lasten ihmettelynäytelmä ja leikkihetki, jossa esiintyjät ja yleisö hämmästelevät maailmaa yhdessä.

- Vaikka esiintyjillä on tarina kerrottavanaan, tavoite on, että heillä on aikaa vastata lasten kysymyksiin. Hetkensä on kuitenkin myös teatterin taialle, jossa lehdet puhkeavat kevään tullen puuhun ja tippuvat pois syksyn saapuessa.

Näytelmän lavastuksen ja puvut on suunnitellut Jyrki Pylväs. Ohjaaja on hänen kanssaan yhteistyössä päätynyt luomaan Sammakolle ja hänen ystävilleen maailman, joka pienieleinen, pehmeä ja ihmeitä täynnä. 

- Kokonaan pehmeän lavastuksen taskuista löytyy pehmeää rekvisiittaa, jolla pienen maiseman vuodenajat vaihtuvat silmien edessä, Perttu kuvaa. 

Esityksen ensi-ilta koittaa syyskuun 1. päivä ja näytöksiä on pitkälle talveen niin Rovaniemellä kuin muuallakin Lapissa. Niiden tavoitteena on antaa lapsikatsojille elämyksiä ja ajatuksia.

- Ennen kaikkea esityksestä on tarkoitus jäädä päälle lempeä, leikkisä maailmankuva, jossa on mahdollista olla urhea, varsinkin silloin kun pitää pyytää apua, Perttu kertoo. 

Sammakon satumainen elämä alkaa Rovaniemen Teatterissa syyskuussa ja Lapin kiertueella lokakuussa. Löydät Rovaniemen esitysajat näytelmän verkkosivulta, klikkaa katsomaan.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Lavastaja seikkaili Amerikan kautta teatterilavoille

Kirjailija Timo Parvelan Pate-hahmossa ja lavastaja Niina Suvitiessä on paljon yhteistä. Heistä löytyy samaa huimapäisyyttä, päättäväisyyttä ja reissuihmisen mieltä. Kun matkan lähtee ja sanoo sopivassa paikassa joo, voi päätyä aivan muualle kuin alun perin aikoi. Pate on ajautunut seikkailemaan Japaniin ja Niina puolestaan on lentänyt Turusta opiskelemaan Marylandiin tarkoituksenaan kisata ja urheilla telinevoimistelun yliopistojoukkueessa sekä opiskella näyttelijäksi. Hän kotiutui Amerikasta teatterilavastajana. 

- Minulla oli haaveena tulla näyttelijäksi. Opiskelin Towson Universityssä näyttelijäntyötä puoli vuotta ja ymmärsin, ettei se olekaan minun juttuni. Otin kurssin teatterin suunnittelusta, lavastuksesta ja rekvisiitasta ja hoksasin se että tuntuu omalta alalta. Valmistuin lavastajaksi vuonna 2000.

Suomeen palattuaan Niina lähti kyselemään teatterialan töitä kotikaupungistaan ja pian hän sai ensimmäisen työpaikkansa Turun Uudesta Teatterista, nykyisestä Linnateatterista. Ala imaisi lavastajan sisäänsä. 

- Sami soitti, että nyt olisi keikka, tuletko töihin ja sillä tiellä ollaan. Reilut kolme vuotta olin Turun Uudessa Teatterissa ja siitä sitten suuntasin muihin teattereihin. Olen ollut lavasterakentajana ja valmistanut tarpeistoa. Viimeiset vuodet olen keskittynyt pääasiassa lavastussuunnitteluun ja pintakäsittelyihin. Olen tehnyt kaikenlaisia esityksiä kiertueteatterista lastennäytelmiin ja musikaaleihin. Tuleva kesä on kymmenes vuosi Samppalinnan kesäteatterissa ja nyt teen kuudetta vuotta Linnateatterin kiertävää lastennäytelmää. 

Rovaniemen Teatteri on Niinalle uusi tuttavuus. Sinne on rakentumassa leikkisä ja humoristinen suuren näyttämön seikkailu ensi-iltaansa huhtikuuksi. 

- Olen tosi iloinen, että olen saanut tulla tänne käymään. Saan tutustua uuteen taloon ja uusiin ihmisiin. Koko prosessi on erilainen ja pääsen miettimään täällä erilaisia asioita kuin tutuilla näyttämöillä. Patesta tulee menevä ja hauska. Lavastuksessa ja projisoinneissa käytetään hyväksi Pate-kirjan kuvitusta. Haluan hyödyntää kirjan kautta luotua vahvaa mielikuvaa Paten maailmasta ja lisätä siihen omaa.

Kun kyseessä on seikkailunäytelmä, tapahtumapaikkoja riittää. Lavastaja ei kuitenkaan halua paljastaa niistä kaikkia vaan heittäytyy salamyhkäiseksi.

- Näytelmässä on kaksi maailmaa: reaalimaailma ja Paten mielikuvitusmaailma. Siinä ollaan Suomessa ja lentokoneessa, matkustetaan Japanin aarresaarelle, käydään vanhassa temppelissä ja taistellaan merirosvojen kanssa. Esityksessä tapahtuu paljon sellaista, jota en halua vielä paljastaa.

Illuusiot viehättävät lavastajaa ja joutuvat tarkkailun kohteeksi, kun hän käy katsomassa muiden tekemiä esityksiä. Viimeisimmistä teatterikokemuksista Harry Potter ja Kirottu lapsi onnistui hurmaamaan ja hämäämään illuusioiden ammattilaisen. 

- Minulla on tapana jäädä koukkuun teknisiin asioihin ja joskus tarina menee ohi. Pitäisi katsoa näytelmä kahteen kertaan, että toisella kerralla pystyisi keskittymään tapahtumiin. Lontoon Harry Potterista jäi mieleen monta juttua, joista en ehtinyt huomaamaan, miten ne on tehty. Esimerkiksi taikasauva lensi näyttelijän kädestä näyttämön poikki toiselle näyttelijälle ja puhelinkopissa luuri imaisi velhon kadoksiin. 

Mitä jos sinäkin ottaisit harha-askeleen arjesta ja lähtisit kurkistamaan, millaisen seikkailun Niina Suvitie on Pate aarresaarella -näytelmän työryhmän kanssa kehittänyt? Alkuun pääset klikkaamalla esityksen verkkosivulle ja tutustumalla Paten hauskaan tarinaan.

perjantai 23. helmikuuta 2018

Sami Rannila vie Lapin lapset aarteenetsintään


Laitoin Paten ykköseksi, kertoo Sami Rannila neuvotteluistaan Rovaniemen Teatterin kanssa. Sitä ennen Sami oli saanut kyselyn, haluaisiko hän ohjata koululaisille sopivan esityksen Rovaniemelle ja olisiko hänellä ideoita näytelmästä. Seuraava viesti suuntasi Pate-sarjan kirjoittaja Timo Parvelalle, jolta ohjaaja kysyi lupaa käyttää Paten tarinaa sekä kiinnostusta tehdä dramatisointia itse. Parvelan vastaus sai teatterilaiset hykertelemään ja niin Rovaniemellä lähti toteutumaan ensimmäinen Pate-näytelmä.

-Olen lukenut Pate-kirjoja 7-vuotiaalle pojalleni ääneen. En osaa enää lukea lastenkirjoja ilman, että mietin millaisia näytelmiä niistä tulisi. Pate aarresaarella kiinnosti eniten. Patet ovat hyviä kirjoja, eikä niitä ole tehty näytelmiksi. Laitoin Timo Parvelalle muutaman kirjoittamani kohtauksen ja idean kuvituksen käyttämisestä. Parvela tykkäsi jutusta ja kertoi, että tervemenoa vain tekemään.


Merkit aarteen löytymiselle ovat hyvät

Pate aarresaarella -näytelmän tekijät ovat jo koossa ja ryhtyneet töihin. Ohjaajan lisäksi näytelmää suunnittelemassa ovat muiden muassa muusikko, peruukkimestari-maskeeraaja, valo-, ääni- ja pukusuunnittelijat sekä lavastaja.

- Musiikintekijä, valo- ja äänisuunnittelijat sekä maskeeraaja Rovaniemen Teatterilla oli omasta takaa. Pukusuunnittelijaksi teatteri oli saanut Mirkka Nyrhisen Kuopiosta. Lavastajaksi ehdotin Niina Suvitietä, jolla on koulutus lavastukseen ja rekvisiittaan. Olen tehnyt hänen kanssaan hommia aikaisemmin Turussa. Pidimme heti palaverin kolmeen pekkaan. Pate aarresaarella on tapahtumapaikkakeskeinen näytelmä, joten on hyvä, että lavastaja ja pukusuunnittelija ovat keskusteluissa mukana alusta saakka.

Ideoinnin lisäksi suunnittelutyöhön on kuulunut näyttelijöihin tutustuminen esityksiä katsomalla ja Lappia-talon suuren näyttämön mittailu. Niin näyttelijäntyö kuin Alvar Aallon piirtämä lavakin saavat Rannilalta kehuja.

- Rovaniemen Teatteri on uusi paikka minulle. Merkit ovat hyvät. Meillä on innostunut työryhmä ja hyviä näyttelijöitä. Tykkään Lappia-talon isosta näyttämöstä, joka on epäsymmetrinen ja leveä. Se menee just tähän näytelmään. Olemme tehneet huolella pohjatyötä, miettineet näytelmän kuljetuksen lavastamisen kautta ja lavastamo on päässyt jo valmistamaan rakenteita.


Se tunne, kun luet Uppo-Nallea Elina Karjalaiselle

Viehätys lastenkirjoihin on vienyt Sami Rannilaa monien kirjoittajien ja kirjasarjojen maailmaan, kuten Annika Eräpuron Rämäpää ja Rääpäleeseen, Nopoloiden Heinähattu ja Vilttitossuun sekä Havukaisen ja Toivosen Tatu ja Patu -sarjaan. Yksi mieleen jääneistä kokemuksista on ollut näytelmäidean esitteleminen Uppo-Nallen äidin, saduntekijä Elina Karjalaisen olohuoneessa.

- Tykkään lastenkirjoista. Aina kun tulee ajatus, että tästä tulee näytelmä, otan yhteyttä kirjailijaan. Kerron, mikä tarinassa viehättää ja miten sen saa siirrettyä näyttämölle. Mauri Kunnakselle kirjoitin synopsiksen sekä muutaman esimerkkikohtauksen ja Kunnas antoi luvan dramatisointiin. Elina Karjalainen taas oli jo niin iäkäs, ettei häntä tavoittanut sähköpostilla. Kävin hänen luonaan lukemassa juonen kuvauksen ja sitten me teimme Uppo-Nalle -näytelmän.


Huumori kaappaa aikuiskatsojan mukaansa

Sami Rannila haarukoi Pate-näytelmän pääkohderyhmäksi lapset eskari-ikäisistä alakoululaisiin. Ohjaajan kokemuksen mukaan myös aikuiset innostuvat elämään näytelmän mukana, jos esitys on huolella tehty. Patesta on tavoitteena tehdä koko perheen seikkailukomedia.

- Huumorin, tarinankerronnan, jännittävyyden ja samastuttavan henkilön täytyy olla katsojien ikään uppoavia. Täytyy huomioida katsojien tietotaso ja se, että esitys on heidän elämänkokemuksellaan käsitettävissä. Pateen tulee myös aikuisten taso, mikä tarkoittaa harkittuja viittauksia ajankohtaisiin asioihin tai populaarikulttuuriin. Aikuiset tajuavat, mitä ne muistuttavat. Lapsia kiehtoo arvuutella, mikä tapahtumista on mielikuvitusta ja mikä on totta. Se, mikä näytelmässä on Patelle totta, ei välttämättä ole aikuiselle, Sami vinkkaa.

Ohjaaja paljastaa myös ryhtyvänsä tuottamaan Fringe-festivaalia Turkuun Pate aarresaarella -näytelmän huhtikuisen ensi-illan jälkeen. Kansainvälisen esittävän taiteen festivaalin tekemiseen kuuluu viiden kuukauden opintojakso Yhdysvalloissa. Toivotamme Samille onnea matkaan, koska seikkailu on aina hyvä idea.

Ota sinäkin 14 askelta pääkallopoukamasta itään, viisi askelta palmusta koilliseen, 30 totintassua lounaaseen ja olet perillä Rovaniemen Teatterissa, jossa huhti- ja toukokuussa nähdään seikkailukomedia Pate aarresaarella. Lue lisää teatterin verkkosivulta.

tiistai 6. helmikuuta 2018

Minna Siitonen johtaa seitsenhenkistä bändiä musikaalin ensi-iltaan

Kapellimestari Minna Siitonen pitelee käsissään hyvin luetun näköistä nuottikokoelmaa. Kyse on Myrskyluodon Maijan pianopartituurista. 

- Pianopartituurista lähdetään. Siinä on keskeisimmät melodiat, sanat ja perussoinnut. Kirjoitan ne ulos seitsemälle muusikolle. Se on aikaavievää ja mukavaa puuhaa. Sitten me harjoitellaan ja soitetaan livenä.

Myrskyluodon Maija sisältää paljon musiikkia isoista kuoroteoksista soololauluihin. Välillä lavalla on biisejä kuorolle ja välillä nais- tai mieskokoonpanoille, mutta suurin osa lauluista on Maijalla.

- Tässä esiintyjät laulavat myös kuorona, joten olen tehnyt sovitukset kuorollekin. Kadri Joamets on käynyt opettamassa heitä. Nuorella Maijalla on eniten soololauluja, koska tämä on Maijan tarina kuitenkin.

Rovaniemen Teatterin Myrskyluodon Maijan musiikki ei ole samaa kuin tunnetun TV-sarjan vaan se on Matti Puurtisen tekemä musikaalisävellys, joka on alun perin esitetty Tampereella.

- Musiikki on kansanmusiikkihenkistä ja kuitenkin tätä päivää. Vain muutama biiseistä oli minulle entuudestaan tuttuja. Tämä on ollut minulle jälleen uusi ja hieno tutustumismatka. Se täytyy sanoa, että meillä on hyvät soittajat. Esityksissä on mukana haitari, viulu, lyömäsoittimet, kielisoittimet, puhaltimet, kosketinsoittimet ja basso, Minna lupaa.


Myrskyluodon Maija -musikaali saa ensi-iltansa 10. helmikuuta Lappia-talossa. Tutustu esityksen tarinaan, katso näytösajat Rovaniemen Teatterin verkkosivulta ja lähde musiikaalin maailmaan pitämään arkea loitolla.